Ryijy

Kuvanveistäjä, vapaaherra Emil Cedercreutz (1879-1949) keräsi laajan elämäntyönsä yhtenä osiona satakuntalaisessa maatyössä ja maalaiselämässä käytössä olleista esineistä koostuvan kansatieteellisen esinekokoelman, jonka taiteilija nimesi Maahengen temppeliksi. Tämän kokoelman lisäksi Cedercreutz keräsi myös merkittävän, 67 ryijyä sisältävän satakuntalaisten ryijyjen kokoelman pääosin 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenien aikana[1]. Emil Cedercreutz kuvaa ryijyjen keräämisen harrastustaan omaelämäkerrassaan näin:

”Ihmeellisintä oli, että aloitin sisustuksen ryijyistä. Silloin (1905) oli tuskin ainoatakaan yksityishenkilöä, joka olisi niitä koonnut, ja noista ”vanhoista rääsyistä”, joita pyöräni ohjaustangolla kuljetin kotiin pyyntimatkoiltani, tehtiin paljon pilaa. Niiden hinnat vaihtelivat kymmenestä kolmeenkymmeneen markkaan kappaleelta, ainoastaan muutamat maksoivat viisikymmentä markkaa. Paikkasin ja parsin ahkerasti ryijyjäni, neuloin uutta nukkaa, haalistin ja värjäsin lankoja saadakseni värisävyt sopimaan iän haljastamiin kohtiin ja vihdoin sain kokoelmani valmiiksi, noin kuusikymmentä kappaletta, jotka myöhemmin ovat olleet näyttelyissä ja herättäneet asiantuntijoitten huomiota.”[2]

Kesäkuun kuukauden esineenä tuomme lukijoiden nähtäville yhden taiteilijan kokoelmaan kuuluvista ryijyistä. Kuvan ryijy on kooltaan 180 x 140 cm ja pohjaväriltään se on musta / tumman sininen. Ryijyn punaista reunaa koristaa vihreänkeltainen sahalaitakuvio ja sen keskialassa on pieniä, monivärisiä, symmetrisiä kuvioita ja yksi suurempi kuvio. Ryijyssä on vuosiluku 1801 ja sen oletettu saantipaikka on Säkylä tai Ahlainen. Tämä ryijy ryhmitellään kuviointiensa puolesta polviraita- ja tulppaaniaiheiden joukkoon. 1600-luvulta alkaen muodissa ollut tulppaaniaihe on säätyläisperäinen malli, joka on tyypillinen Hämeen alueella ja yleisin Satakunnassa. Polvi- tai polvekeraita eli sahalaitakuvio puolestaan on tyypillinen suomalainen ryijyjen kuvio, joka sekin on peräisin 1600-luvulta. Raidoilla koristeltiin ensin puuesineitä, joista koristelu siirtyi ryijyihin.[3]

Kuvan ryijyyn pääset tutustumaan vierailemalla Emil Cedercreutzin taiteilijakoti Harjulassa. Kuvan ryijy sijaitsee taiteilijakodin eteishallin seinällä. Taiteilijakotiin pääset aina oppaan kanssa ja kodin opastus sisältyy museon peruslipun hintaan. Tervetuloa!

Lähteinä tekstissä käytetty:

[1] Kava, Ritva 1999 (1993). Emil Cedercreutz – Satakunnan eurooppalainen. Kuvanveistäjä kotiseutu- ja museomiehenä. Helsinki: Suomen Historiallinen Seura. 3. painos. s. 149.

[2] Cedercreutz, Emil 2006 (1939). Yksinäisyyttä ja ihmisvilinää. Kokemäki: Harjulan Kilta ry. 6. painos. s. 199.

[3] Kolu, Marjo & al. (2007). Ryijy esillä: Ryijyt Suomen Käsityön museon kokoelmissa. Suomen käsityön museon julkaisuja 25. Jyväskylä: Suomen käsityön museo. s. 12-15.

Emil Cedercreutzin museon arkisto.